Kantaminen, ah kantaminen! Ei löydy sanoja kuvaamaan sitä tunnetta, kun nostat pienen tuhisevan nyyttisi rintaasi vasten ja kiedot teidät jumalaisen kauniin kantoliinan hellään syleilyyn. Kantaminen on aivan oma maailmansa! Tärkeimpänä on se läheisyys, joka vain tuntuu oikealta. Ja se vapaus! Voit mennä pienokaisesi kanssa mihin vain ja sinulla on kädet vapaina. Voit samoilla metsäpoluilla, seikkailla kaupungin ihmisvilinässä, nauttia yhdessäolosta ilman että tarvitsisi miettiä, mihin pääsee vaunuilla ja mihin ei. Kantoliinojen ja -reppujen kauniit kuosit ja ylelliset materiaalit tuovat myös välillä niin homssuiseen ja nuhjuiseen vauva-arkeen ripauksen luksusta ja tyydyttävät estetiikan kaipuuta. Ja entä kun vauva on itkuinen, pienen masu on kipeä tai kasvavat hampaat tekevät olon vaikeaksi? Silloin kantaminen pelastaa arjen: lapsi saa tarvitsemaansa läheisyyttä ja sinä pystyt samalla hoitamaan arkiset puuhasi. Eikä kantamisen suinkaan tarvitse loppua siihen, kun vauva kasvaa taaperoksi, ja taapero leikki-ikäiseksi, ehei! Voi niitä riemun hetkiä, kun korvanjuuressa käy iloinen höpöttely – tai lallattelu! Tai kun voit retkellä napata pienen seikkailijan välillä liinakyytiin, kun pienet jalat eivät enää jaksa. Kun kantaminen sitten kuitenkin lopulta vääjäämättä vähenee ja loppuu, kuvamuistot näistä kultaakin kalliimmista hetkistä ovat aivan erityisen arvokkaita!
Itse hurahdin kantamiseen ja kantoliinoihin toisen lapseni myötä. Kantamisesta tuli elämäntapa. Ja kantoliinakuvauksista erikoisalani. Olen kantanut aktiivisesti molempia lapsiani useita vuosia useilla erilaisilla kantovälineillä ja monilla eri sidonnoilla. Niinpä minulle on kertynyt aivan ainutlaatuista osaamista myös kantamisen kuvaamiseen.
Kantokuvaukset toteutetaan pääsääntöisesti ulkona toivomassasi miljöössä, mutta toki voimme kuvata myös rauhaisasti kotonanne. Aikaa kuvaukseen varaan noin tunnin, jonka aikana ehtii hyvin ottaa kuvia useammankin kantovälineen kanssa, ja myös sidontaa ehtii hyvin vaihtaa välissä. Kantokuvissa ensisijainen pyrkimykseni on tallentaa se tunneyhteys, joka kantajalla ja kannettavalla on. Se suunnaton rakkaus, lämpö ja luottamus, jonka kantaminen herättää. Ainutlaatuinen seesteisyys ja rauha, joka kantajista ja pienistä kyytiläisistä usein huokuu. Ja toisaalta se riemu, joka pulppuilee yhteisistä retkistä ja ympäröivään maailmaan yhdessä tutustumisesta. Nämä tunteet tietää vain toinen kantaja.
Itse kokeneena kantajana tiedän myös, miten tärkeää on saada ne rakkaat kantovälineet tallennettua kuviin kaikessa kauneudessaan. Ja silloin on tärkeää, että liinat on sidottu kauniisti. Koska ulkona miljöössä ei ole peilejä, on tärkeää, että kuvaaja osaa katsoa, että sidonta on kunnossa, ja osaa tarpeen tullen auttaa liinan sitomisessa tai repun säätöjen kanssa. Tai osaa ehdottaa jotakin toisenlaista sidontaa, jos tilanne sitä vaatii. Ja juuri näistä asioista olen saanut paljon kiitosta. Ja koska tiedän, miten suurella intohimolla kantovälineet valitaan, tiedän myös, miten hurjan tärkeää on, että valmiissa kuvissa kantoliinojen upeat värit toistuvat juuri eikä melkein oikein!
